Hosea Ministry International

Uutiskirje 29.8.2010

Hei kaikki ystävät eri puolilla maapalloa! Nyt on sitten tämän kesän Euroopan kiertue ohi ja olen laskeutunut kotimaani Australian kamaralle. Suomen "trooppinen" (+ 30 C) ilmasto tuntui harvinaisen kotoisalta, jopa niin tutulta, että muutaman kerran erehdyin kuvittelemaan olevani Australiassa. Kokouksissa saimme jälleen kerran kokea Jumalan yliluonnollista voimaa. Monissa kansakunnissa on koettu Jumalan lisääntyvää läsnäoloa, niin myös Suomessa, Englannissa ja Ranskassa, joissa kiertelin yhteensä lähes kolmen kuukauden ajan. Jumala ilmestyi Henkensä kautta  keskellemme uudistaen väsyneitä, poistaen masennusta ja parantaen sairaita. Olemme kuulleet uutisia eri puolilta maailmaa, miten Pyhän Hengen sateet on vuodatettu ihmisten ylle. Näin on ollut esimerkiksi monissa Aasian maissa. Vaikka horisontti näyttää joskus myrskyisän mustalta, synkät pilvet tuovat myös virkistävän herätyksen sateen. Tästä näkyi jo alkua kesän kierroksella, kun sekä ukkospilvet että Hengen sateet vyöryivät yllemme. Mikä on sinun tilanteesi? Sallitko sateen laskeutua päällesi? Uskallatko hylätä vääränlaisen kritiikin; annatko herätyksen tulla ilman uskonnollisia rajoituksia vai haluatko mieluummin olla sivustakatsojana? Herätys tuo mukanaan muutoksen. Sallitko sen tapahtua itsessäsi? Vierailu Ranskaan    Lyhyt vierailuni Ranskaan oli todella siunattu. Tällä matkalla minulle avautui joitakin täysin uusia alueita, kuten Marseilles sekä Salonin kaupunki, ja minua kutsuttiin  puhumaan myös useihin muihin kaupunkeihin, mihin en kylläkään tällä reissulla mitenkään ehtinyt. Ehkäpä sitten ensi kesänä, jos Herra suo.  Koen, että Ranska on heräämässä aivan uudella tavalla, kuten Psalmi 107:35 kuvaa:   Marseillesin kaupunki  "Hän muutti erämaan vesilammikoiksi ja kuivan maan vesilähteiksi."  Pastori George Kiitos Marie F. Schutz ja Catherine Rousseau Ranskan kokousten järjestämisestä. Kaikki sujui upeasti,  teitte mahtavaa työtä. Marseillesin kokouksen kuulijat tulivat useista eri kirkkokunnista; mukana oli myös edustajia armenialaisesta seurakunnasta. Oli todella innostavaa tutustua näihin Herran sotureihin ja nähdä, kuinka Pyhä Henki kosketti mukanaolijoita voimallisesti. Uskon, että Marseilles on herätyksen portti muslimimaiden ja Afrikan tavoittamiseksi.      Vasemmalta: Marie, Anne & Catherine   Vierailin myös Salonin kaupungissa olevassa CEEV (Centre d´Evangélisation Esprit & Vie) -seurakunnassa. Sen aktiivinen pastoripari on nostanut nuoren seurakuntansa lyhyessä ajassa nopeaan kasvuun. Vierailustani innostuneina he tarjoutuivat järjestämään tämän syksyn aikana profeettaseminaarin  Ranskassa, mutta valitettavasti se on jätettävä ensi vuoteen Aasian työni tähden.    Pastori André Larrue    CEEV-seurakunnassa Salonin kaupungissa    Salonissa tapasin monia ihmisiä, joiden kohtaaminen ei ollut sattumaa. Yksi näistä oli Florence, jonka kanssa keskusteleminen rohkaisi ja innoitti minua suuresti. Florence on fysiologian tohtori. Hän on kirjoittanut kirjan samasta aiheesta, josta Herra asetti minut opettamaan Suomessa tänä kesänä profeetallisessa sielunhoitoseminaarissa ja sitä seuranneessa päivän mittaisessa terapeuttikoulutuksessa. Erityisesti viimeksi mainitussa aihe herätti runsaasti kysymyksiä.   Florence   Opetin tunteista ja niiden vaikutuksesta mieleemme ja kehoomme – siitä, kuinka tunteet voivat parantaa tai tuhota meitä. Tuhoavat tunteet toimivat kuin myrkky ja aiheuttavat sairauksia, stressiä ja masennusta. Voimme taistella kuolettavia tunteita vastaan, sillä Jumala on Sanassaan antanut ihmiselle ohjeet, miten parantua. Aiheesta ilmestyy CD-sarja syksyn aikana (Sydämen asenne antaa voiton, Kajaani, 6 CD). Viikon mittaisessa sielunhoitoseminaarissa saimme jo kokea parantumisia fyysisistä ja tunneperäisistä vaivoista. Jumala ilmestyi väkevällä tavalla keskellämme ja vahvisti opetuksen Sanansa mukaisesti: "Nämä merkit seuraavat niitä jotka uskovat." (Mark. 16:17) Uskonnollisuuden henki taistelee vapautta vastaan, sillä se haluaa pitää uskovan kahleissa. Se ei hyväksy Jeesuksen parantavaa voimaa eikä sitä tosiasiaa, että meidän täytyy aktiivisesti työskennellä yhdessä Herran kanssa mielemme muuttumiseksi (Room.12:2). Sen sijaan se haluaa pitää uskovat ainaisina hoidettavina, odottamassa että jostain tulisi joku, joka ”muuttaisi meidät” aivan kuin olisimme vauvoja, joilta vaihdetaan vaipat. Florencen työn kautta Herra vahvisti, että olen kuullut sanoman Herralta. Florence kertoi tutkineensa aihetta jo vuosien ajan. Ihmisen mieli ja keho ovat yhtä: tunnemaailma vaikuttaa siihen, miten keho voi. Moni uskova elää tunteitten vuoristoradalla  horjuvana, epävarmana ja epävakaana – heikkona ja loppuun stressattuna. Jumalalla on ratkaisu yli kuohuviin tunteisiimme ja masennukseemme.   Tukea ja tiimiläisiämme   On ollut mielenkiintoista havaita, että Jumala on tämän kesän aikana tuonut elämääni kaksi naista - Floran Englannissa ja Florencen Ranskassa - tukemaan ja vahvistamaan siinä, mitä Hän haluaa sanoa tälle sukupolvelle. Herra on kutsunut oikeat ihmiset oikeille paikoille kriittisellä hetkellä ja nostanut uusia esirukoilijoita taistelemaan tämän työn puolesta. Kiitos Kristina, Rauni ja monet, monet muut, jotka olette asettuneet rinnalleni seisomaan ja taistelemaan.  Flora & Anne Lontoossa   Kiitos Hosean suomalaiselle ja englantilaiselle tiimille väsymättömästä taustatyöstä, jota ilman ei kesän Euroopan kiertue onnistuisi.  Kirjoja Filippiinien ihmeistä kertovasta kirjasta on jo otettu toinen painos. Olen saanut kuulla todistuksia siitä, miten ihmisiä on tullut uskoon tämän kirjan kautta ja miten se on myös uudistanut monia uskossaan. Kirjan alkuperäinen versio "Miracles in the Philippines' Slums” on myös ollut suosittu. Englanninkielinen versio on laajempi ja sisältää yli 200 valokuvaa. Suomenkielisestä versiosta jouduttiin jättämään monia kertomuksia pois. Jos haluat lukea kirjan lyhentämättömänä, tilaa silloin englanninkielinen "sensuroimaton" versio. Minun taivaani -lastenkirja on valitettavasti myyty loppuun tänä kesänä. Yli 4000 lasta on jo saanut kokea pelastuksen kirjan avulla. Sitä on mennyt myös muslimimaihin ja ympäri maapalloa. Uusi kirja (Enkeleitä ja ihmeitä) ilmestyy syksyn kuluessa. Kirjaa on mahdollista  varata ennakkoon ottamalla yhteyttä Maunoon (mauno@hoseami.org). Varaathan omasi ajoissa, sillä emme voi teettää suuria painosmääriä varastotilojen puutteen vuoksi.  Kirjojen tuotot käytetään lyhentämättöminä lähetystyöhön.   Parantumisia ja voitelua Yksi tämän kesän hauskimmista parantumisista tapahtui Siion-seurakunnassa.   Rukousjonossa odottelemassa seisonut nainen lähti yhtäkkiä raketin nopeudella juoksemaan rappuja ylös ja sen jälkeen katosi ovesta ulos. Linnea, yksi Hosean tiimistämme, sattui olemaan sopivasti hollilla ja päätti kokeilla, saisiko juostua naisen kiinni, sillä tämä oli unohtanut jotakin kirkkoon. Niinpä kadulla nähtiin kaksi juoksevaa naista, joista jälkimmäinen huusi: "Sinä unohdit tukikeppisi!" Nainen huusi olkansa yli: "En mä tarvi niitä enää, parannuin jonottaessa. Nyt juostaan!" Mitä sillä väliä, jos kepit jäivät, olisivat vain hidastaneet matkantekoa!   Osa kirkkokansasta Siion-srk:ssa   Monia muitakin merkittäviä parantumisia tapahtui kesän aikana. Kun Jeesus paransi sokean silmät, fariseukset hyökkäsivät häntä vastaan ja vastustivat parantumisihmettä. Aivan samoin tapahtuu tänäkin päivänä. Sokea mies, jonka Jeesus paransi, antoi hyvän vastauksen niille, jotka hyökkäsivät hänen parantumistaan vastaan: ”Onko hän syntinen, sitä en tiedä, mutta sen tiedän, että minä, joka olin sokea, nyt näen” (Joh. 9:25). Muita selityksiä ja kiemuroita ei tarvita. Jokainen kokouspaikka Suomessa oli tänä kesänä täynnä kuulijoita. Teimme yleisömäärien suhteen ennätyksiä, mikä osoittaa, että Suomi etsii nyt sille varattua hengellistä perintöosaansa. Kokouskansan liikkuminen kertoo pinnan alla kytevästä herätyksen tulesta. Ota voitelun viitta ja laita se päällesi. Älä odottele, että joku pukee sen sinulle. Mikä se viitta on? Se on Jumalan läsnäolo. Se on mantteli, jonka opetuslapset pukivat päällensä, kun Pyhä Henki vuodatettiin helluntaina yläsaliin. Olemme Jumalan työtovereita, ja Taivaallinen Isämme pukee yllemme vanhurskauden manttelin, joka on Jeesuksen verellä pesty. Käytä sitä kaikkialla minne menet: kotona, työssäsi, kadulla kävellessäsi, koulussa, kaupassa... Älä poista sitä yltäsi, sillä se kuuluu sinulle (John 14:12). Kiitos kaikille lahjoittajille ja rukoilijoille Rakkaat ihmiset, suurkiitos esirukouksista, lahjoituksistanne ja kaikesta tuestanne. Teidän avullanne on slummeissa asuville lapsille voitu perustaa Aasian ja Tyynen Valtameren saarille jo 11 koulua, joissa opiskelee yli 500 oppilasta. Lisäksi meillä on Papua Uudella Guinealla yksi raamattukoulu, josta valmistuu pastoreita paikallisseurakuntia varten. Olemme hankkineet kaksi kalastusalusta Filippiineille, Mindoron saarelle, kylään, jossa yksi kouluistamme sijaitsee. Niiden avulla paikallinen väestö saa työtä ja ruokaa, ja aluksilla pystymme tavoittamaan myös uusia saaria evankeliumin työlle. Järjestämme lääke- ja ruoka-apua monsuunisateiden aikana. Koulumme on lisäksi pystynyt ruokkimaan ja vaatettamaan kaikkein vähäosaisimpia lapsia. Koulumme työllistävät  monia opettajia alueilla, joilla on lähestulkoon mahdoton löytää töitä. Tämän työn kautta myös monet vanhemmista ovat tulleet uskoon ja liittyneet paikallisiin seurakuntiin. Työmme tuloksena terroristit ovat kaikonneet esimerkiksi Mamburaon kaupungista, joka oli aiemmin täynnä rikollisuuta. Muutokset ovat olleet niin suuria ja näkyviä, että monilta muiltakin alueilta on otettu meihin yhteyttä ja pyydetty aloittamaan koulu myös heidän kaupungissaan tai kylässään. Lahjoitusten virta on saanut kaiken tämän aikaan, koska varat ohjautuvat nyt sinne, mihin pitääkin ja mihin tarkoitukseen ne on alunperin kerätty.Teidän ansioistanne työ on mennyt huikeaa vauhtia eteenpäin. Newsweek-lehti valitsi Suomen maailman parhaaksi maaksi asua. Voin sanoa, että suomalaisten ansiota on pitkälti sekin, että lähetystyö on mennyt vauhdilla eteenpäin Aasian ja Tyynenmeren alueella. Myös ranskalaiset ja englantilaiset ovat antaneet tärkeän panoksensa siellä tehtävään työhön. Yhdessä voimme jakaa hyvinvointia kehitysmaiden vähäosaisille, jotta yhteiskunta voisi muuttua Kristuksen tuntemisen myötä. Uskon, että se, mitä jaamme muille, koituu siunaukseksi elämässämme, sillä se on Jeesuksen käsky meille jokaiselle.   Ihmeellisiä uutisia raamattukoulustamme Papualaiset veljemme ovat oppineet luottamaan Jumalaan monissa asioissa enemmän kuin me läntisen kasvatuksen saaneet, jotka nopeasti teemme järjen päätelmiä ja kyseenalaistamme asioita: "Onko Jumala sanonut näin?” Tämä on jälleen kerran tullut toteen näytetyksi, tällä kertaa Maip Collegen eli Raamattukoulumme kohdalla. Se rakennettiin 20 km:n päähän lähimmästä tiestä, autiolle alueelle. Sinne pääsee 30 vuotta sitten viidakkoon hakattua uraa pitkin, joten "tieltä" ei eksy, varsinkaan sen jälkeen, kun sitä pitkin on kävelty moneen kertaan. Raamattukoulumme sijoittaminen täydelliseen eristykseen, "puskaan", ei tuntunut millään mittapuulla mitattuna ollenkaan järkevältä. Kun kuulin paikan valinnasta, ensimmäinen ajatukseni oli: ”Miten pastorikokelaamme selviytyvät, sillä päästäkseen toimittamaan asioitaan heidän olisi käveltävä tuo matka edestakaisin?”   Toinen harmittava asia oli sähkön puuttuminen. Tietenkään alueella ei ollut sähköjä, koska siellä ei ollut mitään muutakaan.  Miten raamattukoulu voisi toimia ilman sähköjä? No toimihan se, päiväsaikaan, mutta kaikki mukavuudet todellakin puuttuivat. Ja alueella tulee säkkipimeää jo varhain illalla, joten opiskelijat eivät kyenneet hyödyntämään iltoja opiskeluun. Raamattukoulumme Maip-vuoristossa   Sähköjen saamisesta tulikin ongelma. Ensimmäiseksi  yritettiin ostaa generaattori, johon kerättiinkin jo varoja. Ne osoittautuivat kuitenkin liian kalliiksi, ja toinen ongelma havaittiin pian: generaattori olisi pitänyt tuoda pääkaupungista Port Moresbystä Enga-maakuntaan, tunnin lentomatkan päähän... Ei onnistunut. Käytetyn generaattorin osto olisi muutenkin ollut riski: vanha ja käytetty pysyy vanhana ja käytettynä; kuka olisi tullut huoltamaan ja korjaamaan konetta lähes tiettömän taipaleen päähän? Siitä olisi syntynyt jatkuva riesa. Asia ratkaistiin aurinkopaneeleilla, jotka asennettiin koululle jokin aika sitten, kuten kerroimme edellisessä uutiskirjeessä. Opiskelijat ja opettajat ovat olleet riemuissaan. Miksi Raamattuopistomme sitten sijoitettiin Maip-vuoristoon, miksei pääkirkkomme läheisyyteen Pausaan? Siinä oli minulle arvoitusta, jota pohdin ja kyselin kerran jos toisenkin. Kuulin, että pääkirkkomme protestoi samasta asiasta. Heidänkin mielestään opiston sijoittaminen niin  kauas oli maalaisjärjen vastainen teko.      Papualaisia tiimiläisiämme  Jumalalla on kuitenkin kaikki viisaus ja tieto sellaisistakin asioista, mitä ihminen ei vielä pysty näkemään. Hän käytti viestintään profeetta Jeffery Andaa. Vuonna 2008 Jeffery sai Herralta sanoman Maip-vuoristosta  ja sinne sijoitettavasta raamattukoulusta. Tässä profetian sanoma lyhennettynä: a) Maip ei tule enää olemaan autiomaata, niinkuin jokainen luulee. b) Amerikka on jo siellä. c) Uudet nelivetoautot, joiden istuimilla on vielä suojukset, ovat siellä. Papualaiset veljemme kokivat, että sana oli Jumalalta. Pastori Kerry Wapea valittiin vastuulliseksi rakentamaan ja käynnistämään koulu Maip-vuoristoon. Rakentaminen aloitettiin. Saman vuoden jouluna Jumala lähetti profeettansa tuomaan vahvistuksen pastori Wapealle: ”Et ole tuhlannut aikaasi, Kerry, kun aloit toimia. Minä asetan sinne syvät vedet ja niihin  kaikenlaisia kaloja. Myös kaikkinaiset linnut kaikkialta maalmasta tulevat juomaan näistä vesistä, jotka ovat koulun alla.” Tuntuuko järkevältä? No, ainakaan minun mielestäni ei tuntunut. Miten ihmeessä Papuan puskassa näkyisi amerikkalaisia, saatikka koko maailma olisi kiinnostunut Maipin erämaasta - entä sitten neliveto-autot?! Viimeistään autojen kohdalla asia tuntui niin utopistiselta, ettei mitään rajaa! Sellaisia ei asumattomissa viidakoissa näe edes unissaan.   Maipin koulumme kuitenkin valmistui ja oppilaat ovat ahkeroineet siellä opiskellen Jumalan Sanaa. Muutama päivä sitten puhelin soi. Siellä oli pastori Sauan, Pausan pääkirkkomme pastori, joka kertoi: ”Amerikkalainen kaivosyhtiö tekee porauksia juuri nyt Maip-vuoristosssa, missä koulumme sijaitsee. Vuorelta on löytynyt suuri kultaesiintymä. Amerikkalaiset kuljettavat nyt kaivosporansa ja uudet nelivetoautot alueelle; muilla kulkuneuvoillahan ei puskassa kuljeta.”    Pastori Sauan   Kultaesiintymä lienee osittain myös Maip-Raamattukoulumme ja vieressä olevan kirkkomme alla. Miten ällistyttävää! Koulumme sijainnilla on todellinen siunaus. Emme vielä tiedä, mitä kaikkea tämä tuo mukanaan, mutta kaivoksen perustamiseen ja käyttämiseen tarvitaan luonnollisesti hyvä tie ja sähkölinjat. Alueesta tulee vauras. Se houkuttelee myös muita kaikkialta maailmasta vuoristomaan rikkauksille, joista Raamattukoulumme saa niittää oman osansa. Kukapa meistä olisi uskonut, että näin käy? Voin rehellisesti sanoa, että minun järkeilyni olivat kaikki negatiivisia ja kiukuttelin mielessäni tätä hullua sijaintia vastaan.  Papualaiset kuitenkin kokivat, että Jefferyn saama sana oli tullut Herralta. He panivat luottamuksensa Häneen ja toimivat saamiensa ohjeiden mukaan. Vaikka me emme aina ymmärrä tai näe selkeästi, Herran silmät  näkevät huomisen ja Hänellä on viisaus ja tieto tulevasta. Rakkain terveisin,

Etusivulle